 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
UUTISET |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
10/11/2009
-
|
|
|
|
|
Maailmanlaajuinen vähittäiskaupan hävikki nousi 84 miljardiin euroon
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
•Lama ja hävikinestokustannuksissa säästäminen johtivat tutkimuksen historian suurimpaan hävikin nousuun
•Maailmanlaajuisesti hävikki lisääntyi lähes kuusi prosenttia ja on jo 1,43 prosenttia vähittäiskaupan myynnistä
•Hävikin kustannukset ovat 152 perhettä kohden maailmassa
•Asusteiden ja muotivaatteiden varkaushävikki on 3,85 myynnistä ja lihan varkaushävikki supermarketeissa 3,38 prosenttia
Thorofare, 10. marraskuuta 2009 – Maailmanlaajuinen varkaushävikki nousi 84 miljardiin euroon vuonna 2009. Nousu edellisvuoteen on huomattava: 5,9 prosenttia. Edellisenä vuonna maailmanlaajuisen hävikin arvo oli 76 miljardia euroa. Luvut käyvät ilmi kolmannesta Global Retail Theft Barometer -tutkimuksesta. Siinä selvitettiin hävikin ja rikollisuuden vähittäiskaupalle aiheuttamat kustannukset kesäkuun 2008 ja kesäkuun 2009 välisenä aikana. Samalla kävi ilmi, että hävikki nousi kaikilla tutkimusalueilla. Sururinta nousu oli Pohjois-Amerikassa (+8,1 %), keskisessä Itä-Afrikassa (+7,5 %) ja Euroopassa (+4,7 %).
“Kauppaiaiden mukaan kolmannes myymälävarkauksien kasvusta on seurausta lamasta", tutkimuksen tekijä, professori Joshua Bamfield Centre for Retail Researchistä sanoo. “Myös myymälävarastyypeissä ja näpistetyissä tuotteissa on tapahtunut muutoksia."
“Lähes kaikki liiketoiminnot kärsivät lamasta mutta harvaa lama on lyönyt yhtä kovaa kuin vähittäiskauppaa", Checkpoint Systemsin pääjohtaja Rob van der Merwe sanoo. Checkpoint Systems on tukenut tutkimuksen tekemistä. “Vähittäiskauppojen on ollut pakko kiristää kaikkien osa-alueiden budjetteja, ja tämänvuotisen tutkimuksen tulos osoittaa, kuinka haitallista hävikinestossa säästäminen on. Harkitulla hävikinestoon investoimisella voi olla hyvinkin positiivinen vaikutus viimeiselle riville, ja sen vaikutus voi moninkertaistua, varsinkin kun koulutukseen ja turvallisuushenkilökuntaan käytetään yhä vähemmän rahaa."
“Vuoden 2009 tutkimus paljastaa, että vähittäiskauppa käytti hävikinestoon ja turvallisuuteen 660 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän, epäilemättä koska budjeteista on tiukkojen aikojen vuoksi pakko tinkiä”, Bamfield jatkaa. “Silti 660 miljoonan euron vähennys turvallisuuskuluihin ja 7,3 miljardin lisäys varkauksiin ovat todella merkittäviä muutoksia. Ne kertovat, että hävikinestoon on panostettava koko ajan, sillä siinä onnistuminen on suoraan verrannollinen vähittäiskaupan menestykseen ja kasvuun."
Hävikinestoon käytettiin vuonna 2009 keskimäärin 0,31 % vähittäiskaupan myynnistä.
Maailmanlaajuiset hävikkiluvut
Viime vuoden tutkimukseen verrattuna kesäkuussa 2009 päättyneellä kahdentoista kuukauden jaksolla 38:ssa tutkimuksen 41 maasta vähittäiskaupan menetykset kasvoivat. Hävikin osuus vähittäiskaupan myynnistä nousi 5,9 prosenttia maailmanlaajuiseen 1,43 prosentin keskiarvoon. Ero edellisiin kahteen vuoteen on merkittävä – tuolloin hävikin osuus vähittäiskaupan myynnistä väheni.
Pohjois-Amerikan osuus maailman vähittäiskaupan hävikistä on 40 prosenttia, Euroopan 38,4 prosenttia. Silti korkeimmat maakohtaiset hävikkiluvut mitattiin Intiassa Marokossa ja Meksikossa. Vähiten hävikkiä puolestaan on Hongkongissa, Taiwanissa ja Itävallassa.
“Jotkut pitävät vähittäiskauppaan kohdistuvaa rikollisuutta harmittomana, kiintoisana sosiaalisena ilmiönä tai liiketoimintaan kuuluvana hintana, mutta tämä suhtautumistapa sivuuttaa sen, että tällainen rikollisuus aiheuttaa kustannuksia aivan tavallisille ihmisille. Vuonna 2009 ne merkitsivät 152 euron ylimääräistä erää 553 mlljoonan perheen ostoslaskuun 41:ssä tutkimuksen piiriin kuuluneessa maassa", Bamfield huomauttaa.
Hävikki tuoteryhmittäin
Hävikki vaihtelee myymälätyypeittäin, tuoteryhmittäin ja maittain. Vuonna 2009 suurimpia keskimääräisiä hävikkilukuja mitattiin vaatteissa sekä muodissa ja asusteissa (1,84 %) sekä kosmetiikassa (1,77 %).
Vaatteissa ja muodissa hävikki oli suurinta asusteissa (3,85 %) ja mittatilausvaatteissa (3,64 %). Hävikki oli suurinta näissä tuoteryhmissä kaikissa tutkimukseen kuuluneissa maanosissa (Pohjois- ja Latinalainen Amerikka, Eurooppa, Aasian ja Tyynenmeren alue ja keskinen Itä-Afrikka).
Ruoista hävikki oli suurinta tuoreessa lihassa, 3,38 %, mikä on kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin maailmanlaajuinen ruoan hävikki, 1,36 %. Premium-luokan kypsän lihan hävikki oli myös suurta, 2,72 %.
Maailmanlaajuisen vähittäiskauppaan kohdistuvan rikollisuuden kustannukset
Tässä vuoden 2009 tutkimuksessa vähittäiskauppaan kohdistuva rikollisuus aiheutti kaupalle 88 miljardin euron kustannukset (luku sisältää hävikin sekä hävikineston kustannukset. Myymälävarkaudet muodostivat tästä 40,5 prosenttia, työntekijöiden tekemät varkaudet 33,8 prosenttia, hävikki toimitusketjussa 5,3 prosenttia ja hävikineston kustannukset 20,3 prosenttia.
Samalla kun hävikki on lisääntynyt, turvallisuuteen on panostettu lähes kaikkialla vähemmän kuin ennen. Kehittyneillä markkinoilla, kuten Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, käytetään yleensä enemmän rahaa hävikinestoon kuin kehittyvillä markkinoilla. Pohjois-Amerikassa siihen käytetään 0,4 prosenttia vähittäiskaupan myynnistä, 594 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2008. Euroopassa vastaava osuus oli tänä vuonna 0,29, viime vuonna 0,34 prosenttia,
Latinalaisessa Amerikassa hävikinestoon käytettiin 0,18 prosenttia myynnistä; vähennystä on 24,2 miljoonaa euroa vuoteen 2008 verrattuna. Aasian ja Tyynenemeren alueella vastaava osuus oli 0,17 ja keskisessä Itä-Afrikassa 0,20 prosenttia. Maailmanlaajuisesti hävikki oli tutkimusaikana keskimäärin 0,31 prosenttia vähittäiskaupan myynnistä.
“On mielenkiintoista huomata, että turvalisuusjärjestelmiin ja -laitteisiin investoiminen vähentyi paljon enemmän kuin turvallisuushenkilöpalvelujen ostoihin", Bamfield sanoo. “Turvallisuuden takaa tehokkaimmin useiden eri keinojen yhdistelmä. Siksi henkilökunnan tehokkuutta voi lisätä helposti ottamalla käyttöön laaja hävikinestoratkaisu ja vahvat hävikinestoprosessit."
Tuotevarkaudet
Tuotevarkauksien arvo vuonna 2009 oli 47 miljardia euroa. Myymälävarkaiden ja työntekijöiden varastamien tavaroiden arvo on 72 prosenttia koko hävikistä. Suurimman osan tuotteista (arvoltaan lähes 36 miljardia euroa) varastivat myymälävarkaat. Juuri näissä tapauksissa hävikinestotoimilla voisi olla suuri merkitys varkausyritysten estämisessä ja varastotettujen tuotteiden takaisin saamisessa.
Laman vaikutukset
“Siitä, että rikollisuus kasvaa työttömyyden kasvun myötä, on todisteita, ja nyt myös viitteitä siitä, että rikollisuus on vähittäiskaupalle paljon suurempi ongelma kuin kaksi kolme vuotta sitten,” professori Bamfield sanoo.
“Osalla varkaista on todella suuria vastoinkäymisiä elämässään. Perheen tulot ovat voineet romahtaa työttömyyden tai vain osittaisen työllistymisen seurauksena, ja tällaiset ihmiset voivat varastaa säilyttääkseen entisen elämäntyylinsä. Ihmiset tuntevat itsensä petetyiksi rahoitus- ja poliittisen järjestelmän virheide vuoksi, ja heillä on nyt tunne, että heidän täytyy itse varmistaa omat etunsa – vaikka laittomasti – koska kenenkään muun ei voi luottaa tekevän sitä,” Bamfield jatkaa.
Tutkimus osoittaa, että hävikki ja rikollisuus ovat lisääntyneet viimeisimmän vuoden aikana. Vähittäiskaupan mielestä kolmasosa myymälävarkauksien ja viidesosa henkilökunnan tekemien varkauksien lisääntymisestä johtuu lamasta. “Näyttää, että rikollisen käyttäytymisen kaava on muuttunut. Tämä pätee enemmän myymälävarkauksiin kuin henkilökuntaan, sillä työntekijät haluavat säilyttää työpaikkansa nyt, kun avoimia työpaikkoja ei juuri ole,” Bamfield huomauttaa.
Riskialtteimmat tuoteryhmät
Varkaat keskittyvät pieniin ja helposti piilotettaviin, kallisiin merkkituotteisiin, jotka ovat suosittuja ja siten helppo myydä eteenpäin: elektronisiin peleihin, Wiihin, DVD:eihin ja muuhun viihteeseen, iPodeihin ja MT3-soittimiin, vaatteisiin, kosmetiikkaan ja parfyymeihin, alkoholiin, lihaan ja kalliisiin elintarvikkeisiin. Myös partakoneenterät ja muut parranajoon liittyvät tuotteet sekä matkapuhelimet ja kellot ovat varkaiden suosiossa.
Varkaiden kiinni saaminen
Myymälävarkaita ja varastavaa henkilökuntaa saatiin vuonna 2009 kiinni 5,8 miljoonaa – enemmän kuin Suomessa on asukkaita – missä on lisäystä 500 000 edellisvuoteen verrattuna. Kiinnijääneiden määrän kasvu voi johtua siitä, että rikollisuus ylipäätään on lisääntynyt. Kiinni jääneistä 85,6 prosenttia oli myymälävarkaita ja 14,4 prosenttia henkilökuntaa.
Myymälävarkaat varastivat keskimäärin 165,58 euron edestä (319,76 euron Pohjois-Amerikassa). Työntekijöiden varkauksien keskimääräinen arvo oli 1 384,65 euroa Pohjois-Amerikassa, Euroopassa 1 858,54 euroa.
Hävikinesto ja innovaatiot
“Lama tekee hävikinestosta entistä vaikeampaa mutta myös entistä tärkeämpää,” Per Levin, President, hävikinestoratkaisujen johtaja Checkpoint Systemsistä sanoo. “Vaikka 5,8 miljoonaa varasta saatiin kiinni ja tavaraa takaisin yli neljän miljardin arvosta, hävikki nousi silti. Mutta nopeat voitot ovat silti mahdollisia. 28 prosenttia varkaita eniten houkuttavista tuotteista on edelleen ilman suojausta. Alalla on tehty merkittäviä innovaatioita, joiden ansiosta saatavilla on uusia ja tehokkaista hävikinestoratkaisuja laajoista tuotesuojaustrategioista aina viimeistä huutoa oleville hävikinestojärjestelmille. Kun ne yhdistetään kokonaisvaltaisesti, vähittäiskaupat voivat suojata liiketoimintaansa ja kasvaa kannattavasti."
“Lukuisat tutkimustulokset osoittavat, että hävikinestoon panostaminen vähentää hävikkiä. Siksi toivomme, että tämänvuotinen Global Retail Theft Barometer -tutkimuksen luvut tukevat kauppiaita heidän hävikinestoponnisteluissaan”, Bamfield kiteyttää.
Tutkimus
Nottinghamilainen Centre for Retail Research käynnisti vuotuisen Checkpoint Systemsin tukeman Global Retail Theft Barometer (GRTB) -tutkimuksen vuonna 2001. Tutkimus on nyt maailman laajin ja kattavin vähittäiskauppaan kohdistuvaa rikollisuutta luotaava tutkimus.
Tänä vuonna tutkimukseen osallistui 1 069 yritystä. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on 602 miljardia euroa. Vastaajien joukossa oli 201 yritystä Pohjois-Amerikasta (yhteenlaskettu myynti 214 miljardia euroa), 567 Euroopasta (myynti 331 miljardia euroa), 196 Aasian ja Tyynenmeren alueelta (myynti 43 miljardia euroa), 67 Latinalaisesta Amerikasta (11 miljardia euroa) ja 38 keskisestä Itä-Afrikasta (kolme miljardia euroa).
Uusia maita tämän vuoden tutkimuksessa olivat Kiina (Shanghai, Beijing, Guangdong ja Hongkong), Marokko, Taiwan ja Turkki.
The Centre For Retail Research
Kolmas Global Retail Theft Barometer (yhdeksäs tutkimus Euroopassa) on tehty professori Joshua Bamfieldin johtamassa Centre for Retail Researchissä (www.retailresearch.org, CRR) yhteistyössä Checkpoint Systemsin kanssa. CRR on riippumaton vähittäiskaupan alan tutkimus- ja konsultointiorganisaatio. Se on keskittynyt vähittäiskaupan muutokseen ja kauppaan kohdistuvaan rikollisuuteen ja on tehnyt laajoja tutkimuksia kauppaan kohdistuvien rikosten kustannuksista ja elektronisen tuotesuojauksen vaikutuksista eri puolilla maailmaa.
Checkpoint Systems, Inc.
Checkpoint Systems, Inc. on kansainvälinen vähittäiskaupan hävikinestojärjestelmien, tuotteiden näkyvyyden sekä vaatetustuotteiden merkinnän ratkaisujen toimittaja ja valmistaja. Se tarjoaa palveluja ja tuotteita, joiden avulla vähittäiskauppa voi vähentää hävikkiä, parantaa hyllysaatavuutta ja tuottaa tosiaikaista tietoa tuotteista operatiivisen toiminnan tehostamiseksi. Checkpointin ratkaisut perustuvat 40 vuoden kokemukseen radiotaajuus- (RF, radio frequency) tekniikasta. Sillä on tarjota erilaisia hävikinestoratkaisuja, laaja valikoima vaatetuksen merkintäratkaisuja, innovatiivisia riskituotteiden suojausratkaisuja ja web-pohjainen tiedonhallintajärjestelmä. Sen RFID-ratkaisut ovat markkinajohtaja maailmalla. Checkpointin asiakkaat voivat sen ratkaisujen avulla tehostaa tilaus-toimitusketjuaan ja saada hävikkialttiit tuotteetkin houkuttavasti esille ja näin parantaa myyntiään ja tulostaan.
Checkpoint toimii kaikilla merkittävimmillä maantieteellisillä alueilla. Checkpoint on noteerattu New Yorkin pörssissä (NYSE:CKP), ja sillä on 3 900 työntekijää. Lisätietoa:
www.checkpointsystems.com.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
 |
|
|
|
|
|
PR Kontaktit |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
· |
Vesa Saarinen |
|
|
|
TEL:
+358-(0)207 590 000
|
|
|
|
 |
Send
Email |
|
|
|
|
|
|
|
|